Kolumnini 29.2.2004 Etelä-Suomen Sanomissa

Demokratian uudet tuulet

Varttunut sukupolvi on kautta historian ollut huolissaan nuorten aatteista ja moraalista. Kun maailma muuttuu, muuttuu myös nuorison aatemaailma ja kiinnostuksen kohteet. Ääri-ilmiöt saavat runsaasti huomiota julkisessa sanassa ja hyvin pienen marginaaliryhmän toiminta yleistetään helposti koskemaan koko nuorisoa. Esimerkiksi eläinsuojelun ja luonnonsuojelun mainetta on mustattu laittomien turkistarhaiskujen varjolla.

Luonnon kunnioitus ja ymmärtäminen kasvattavat empatiaan ja kokonaisvaltaiseen vastuullisuuteen. Lasten ja nuorten kiinnostus luonnonsuojeluun on myötäsyntyistä ja "luonnollista". Luonnon toimintatapojen opiskelu antaa perustan koko elämän ajaksi. Se opettaa lapsille, miten riippuvaisia me olemme sekä lähiympäristöstämme että koko maapallon ekologiasta. Luonnonsuojelu opettaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta. Positiivinen toiminta luonnon puolesta on lasten ja nuorten kehityksen tärkeä osa. Onneksi yhteiskunta jo painottaa näitä asioita esimerkiksi jätteiden lajittelun ja kierrätyksen muodossa. Tarvitaan tilaa ja mahdollisuuksia myös lasten omaehtoiselle harrastustoiminnalle luonnonsuojelujärjestöissä. Luonnonsuojelujärjestöt hoitavat merkittävää yhteiskunnallista kasvatustehtävää ja niiden pitäisi saada tähän nykyistä enemmän myös yhteiskunnan tukea.

*   *   *

Nuorten arvoja ja arvomaailman muutoksia on tutkittu Suomessa runsaasti. Esimerkiksi opetusministeriön Nuorisoasiain neuvottelukunnan vuodesta 1994 tekemä Nuorisobarometri tutkii nuorten arvoja, asenteita ja tulevaisuuden odotuksia. Tutkimuksista on nähtävissä, että nuorten arvot ja käyttäytyminen heijastelevat koko yhteiskunnan kehitystrendejä. Nuorten käyttäytyminen peilaa aikuisten käyttämistä.

Nuoret aikuiset näyttävät irtaantuneen perinteisestä puolue- ja vaalikeskeisestä politiikasta. Vaikka nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut, on syytä muistaa, etteivät nuoret ole pettyneet politiikkaan yleensä vaan enemmänkin sen ritualistisiin osallistumismuotoihin - vaaleihin, puolueisiin ja äänestämiseen. Nuorten politiikka on siirtynyt perinteiseltä oikeisto-keskusta-vasemmisto-akselilta politiikan uusille areenoille, joita hallitsevat asiakysymykset ja uudet osallistumis- ja vaikuttamismuodot. Nuorten kohdalla voidaan puhua elämäntapapolitikoinnista.

Ne nuoret, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan poliittisesti, toimivat monenlaisissa asioissa mukana ja pyrkivät vaikuttamaan useilla tasoilla eli ovat monenlaisissa järjestöissä ja yhdistyksissä mukana. Elämäntapapolitiikka on konkreettinen vaikutusmuoto ja esimerkiksi kuluttamatta jättämisellä näkee poliittisen ratkaisun tuloksen suoraan. Nuorten äänestämisaktiivisuuden lisääminen on kuitenkin tärkeää, koska demokratiassa päätöksentekijät valitaan vaaleilla. Jättämällä äänestämättä nuoret luovuttavat päätösvallan ikääntyneemmälle väestölle.

Aatteet, jotka saivat nykynuorten vanhemmat innostumaan ja lähtemään marsseille ja mielenosoituksiin, eivät innosta nykynuoria. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arvot olisivat hävinneet. Suurten ideologioiden tilalle on tullut elämäntapavalintoja: kasvisravinto, luomuviljely, luonnonsuojelu, kierrätys ja ostoboikotit. Nuorten arvomaailman voisi sanoa moninaistuneen ja pirstaloituneen. Vaikka nuorisosta löytyykin ns. perinteisiä ideologioita kannattavia, niin harva nuori kuuluu enää selkeästi yhteen tyyppiin tai yhdenasianliikkeeseen. Suurin osa nuorista valitsee arvonsa vallitsevien tilanteiden mukaan eri aatteista. Mutta eivät arvot ole nuorten maailmasta kadonneet. Ne ovat vain muuttaneet muotoaan.

*   *   *

Nuorten uusi poliittisuus viittaa viime vuosina nousun kokeneeseen nuorten aktivismiin. Aktivistisen toiminnan tyylikulttuurit ja elämänpolitiikka kertovat paljon sellaisesta, mikä puuttuu poliittisten järjestöjen asialistoilta ja toimintakulttuureista. Onko suurten ikäluokkien harjoittama poliittinen kulttuuri on syrjäytynyt nuorten maailmasta?

Hallitusohjelman kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaan sisältyy tavoite kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisesta ja vaikuttamisesta asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia tämän tavoitteen saavuttamiseen. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla pyritään vahvistamaan edustuksellisen demokratian toimivuutta ja aktivoimaan kansalaisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Nuorisotyölain kokonaisuudistus on kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman keskeinen osa. Lakiuudistuksen yhteydessä pyritään luomaan uusia käytäntöjä, joiden kautta kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa aikaisempaa tehokkaammin yhteiskunnan kehittämiseen. Nuorisotyölain kokonaisuudistus on mielestäni hyvä esimerkki uudentyyppisestä lainvalmistelutyöstä, johon nuoret, nuorisojärjestöt, nuorisotyöntekijät ja tutkijat sekä kaikki nuorisotyöstä kiinnostuneet kansalaiset voivat osallistua asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Opetusministeriö onkin viime vuosina tukenut monin tavoin uuden teknologian hyödyntämistä nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Monet hyödylliset teknologiasovellukset ovat saaneet alkunsa ruohonjuuritasolta ja kehittyneet jo vakiintuneiksi toimintamuodoiksi.