Kolumni Länsi-Uusimaassa 8.8.2004

Opiskelijoille ja luovuuteen lisää rahaa

Elokuu on ministeriöissä kiireistä aikaa, koska hallituksen talousarvioehdotuksen käsittely on loppusuoralla. Tänä vuonna kulttuuriministerin budjetista päästiin yhteisymmärrykseen neuvotteluissa valtiovarainministeriön kanssa, joten budjettiriiheen ei jäänyt mitään tapeltavaa.

Kehyspäätöksethän on tehty jo keväällä ja kun valmistelin budjetin kehyksen mukaisesti, oli lopputulos ennalta arvattavissa. Mielestäni tällainen menettely on reilu. En halunnut näytöluontoisesti ehdottaa sinänsä tarpeellisia uudistuksia ja korotuksia esim. opiskelijoiden asumislisään, koska tiesin, etteivät ne tässä vaiheessa mene läpi. Seuraava väännön paikka näiden suhteen on ensi kevään kehysneuvottelut, joissa aion ottaa ne tavoitteet esille, joita ei ole vielä pystytty saamaan läpi.

Hallituksen tämän kevään kehysriihessä esitin kolme parannusta opintotukeen: Ensimmäinen oli opintolainan ehtojen parantaminen, jotta opiskelijat ottaisivat lainaa ja suorittaisivat opintonsa loppuun. Toinen tavoite oli toisen asteen opiskelijoiden aseman parantaminen nostamalla opintotuen ehtona olevia vanhempien tulorajoja. Kolmas tavoite oli asumislisän korotus asumiskustannusten nousun vuoksi. Näistä kolmesta olen saanut ensimmäisen tavoitteen läpi.

Syksyllä valmistuu lakiesitys, jossa opintolainan kuukausimäärää esitetään nostettavaksi 220 eurosta 300 euroon. Korkeakouluopintoihin myönnettävän opintotuen taso nousisi tällöin 80 euroa kuukaudessa. Opintolainan käytön lisäämiseksi ja tutkinnon suorittamiseen kannustavana keinona otetaan uutena tukimuotona käyttöön verotuksen opintolainavähennys, johon on oikeutettu 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Uusi, kannustava opintolainavähennys on sosiaalisesti oikedeunmukainen, koska se tehdään suoraan verosta. Opintolainavähennys on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta ja siihen on oikeus tutkinnon suorittamisvuoden ja sitä seuraavien 10 vuoden aikana. Vähennyksen ehtona oleva opiskeluaika sekä vähennyksen tekemiseen varattu määräaika ottaa joustavasti huomioon yksilölliset erot esim. sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaat sekä asepalvelun tai muun vaikean elämäntilanteen.

Kulttuuribudjetilla pyrin omalta osaltani ratkaisuihin, jotka parantavat työllisyyttä ja aluepoliittista kehitystä. Kulttuurin alalla voidaan suhteellisen pienin panostuksin synnyttää pientä ja keskisuurta yrittäjyyttä. Kultuuri on työvoimavaltaista ja ihmisten kultuuritarpeet näyttävät monipuolistuvan ja voimistuvan. Luova teollisuus kuuluukin nopeimmin kasvaviin sektoreihin Euroopan unionin alueella. Kulttuuriin panostettu raha on kannattava investointi.

Maakunnissa olevien kulttuuripalvelujen tarjontaa vahvistetaan monin tavoin. Eri puolilla maata toimivat kulttuurilaitokset saivat tänä vuonna ja tulevat ensi vuonna saamaan yhteensä 138 henkilötyövuotta lisää valtionosuuden perusteeksi. Toinen aluepoliittisesti merkittävä hanke on tanssin aluekeskusten perustaminen. Alueellisille taidetoimikunnille saatiin kuluvan vuoden budjetissa tuntuva lisätys. Tämäkin suunta jatkuu myös ensi vuonna.

Kuluvan vuoden budjetissa lastenkulttuurikeskuksille osoitettu määräraha kaksinkertaistettiin ja rahoitus jatkuu ensi vuonna tällä voimakkaasti kohonneella tasolla. Myös lasten laadukkaan mediakulttuurin kehitystä tuetaan erilaisin toimenpitein, joista tärkein on toimintaohjelma lapsille haitallisen aineiston vähentämiseksi medioissa.

Nuorisotyön yhtenä keskeisenä tavoitteena on palvelujen saattaminen aikaisempaa tasa-arvoisemmin kaikkien nuorten ulottuville. Kuntia ja niiden alueellista yhteistyötä, valtakunnallisia nuorisokeskuksia ja nuorisotyön valtakunnallisia palvelujärjestöjä tuetaan tästä lähtökohdasta. Kuntien nuorisotyöhön osoitetaan lisävaroja. Merkittävä lisäys on tulossa myös työpajatoimintaan, koululaisten iltapäivätoimintaan ja nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen.

Myös liikuntajärjestöjen, liikuntapaikkarakentamisen ja terveysliikunnan voimavarat lisääntyvät, mikä tulee näkymään koko maassa. Liikuntarahoja tuli arvioitua enemmän jakoon, kun stadionin kattamiseen tarvittavat rahat onnistuttiin neuvottelemaan maksettavaksi tämän vuoden veikkauksen säästövaroista.

Kulttuuriministerin talousarviolle on luo hyvän taloudellisen perustan arpajaislain ja siihen liittyvän jakosuhdelain toteuttaminen. Tämän vuoden alusta voimaan tulleen lain myötä veikkauksen edunsaajat eli taide, tiede, kulttuuri, nuorisotyö sekä liikunta tulevat saamaan vuosi vuodelta suuremman potin, kun kirjastojen rahoitus asteittain siirtyy pois veikkausvaroista. Lipposen II hallituksen aikanahan jakosuhdelain voimaantuloa lykättiin.

Tämän vuoden ja tulevan vuoden talousarviot osoittavat, että Vanhasen hallitus on edeltäjäänsä paremmin ymmärtänyt sen voimavaran, jota luovuus yhteiskuntamme kehitykselle merkitsee. Luovuuden hedelmien saattaminen mahdollisimman monen suomalaisen ulottuville kasvattaa myönteisellä tavalla kansallista identiteettiämme ja toteuttaa omalta tärkeältä osaltaan sitä tasa-arvon tavoitetta, jota hallitus pitää yhtenä keskeisenä tavoitteena työssään.