Keskustan puoluevaltuuskunta 23. - 24.4.2005, Riihimäki

Nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen

Nuori sukupolvi on kaiken yhteiskunnallisen kehityksen ja muutoksen perusta. Historian on sanottu toistavan itseään, tätä historian toistoa on varmimmin se tosiasia, että mistä nuoret puhuvat nuoruudessaan, sen he toteuttavat aikuisina. Jokaisen yhteiskunnallisen liikkeen on kuunneltava nuoriaan tarkasti.

Keskusta on maan suurin nuorisopuolue. Santeri Alkion itsekasvatuksen periaate, sekä puolueen sosiaaliradikaali ohjelma ovat aina saaneet vastakaikua nuoressa sukupolvessa. Urho Kekkonen oli nuorten asialla, nuorten ymmärtäjä ja oivaltaja. Johannes Virolainen, jos joku, oivalsi nuorison arvon. Opetusministerivuosinaan hän ajoi maahan peruskoulun, opintotuen ja nuorisotyölain.

Puolueen nuorisomyönteisyys ei saa olla vain sen mainetta ja historiaa. Puolue on hallituksessa. Molemmat asiat on otettava huomioon harkittaessa puolueen nuorisopolitiikkaa. Puolueen ohjelma-asiakirjoissa ja teoissa on oltava vahva nuorisonäkökulma. Onkin tervehdittävä ilolla sitä tosiasiaa, että puolue on saamassa nuorisopoliittisen ohjelma-asiakirjan, joka on hyvin kattava ohjelma nuorison elinolojen ja nuorten aseman ja oikeuksien huomioonottamisesta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Ohjelmassa on oivallettu se, että nuoret eivät ole vain objekteja - päätöksen teon kohteita, vaan mitä suurimmassa määrin subjekteja.

Siksi meidän on rohkeasti arvioitava osallistumismahdollisuuksien lisäämistä, lisättävä mahdollisuuksia aktiiviin kansalaisuuteen ja annettava sosiaalista vahvistusta sinne missä sitä tarvitaan: Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus ihmisarvoiseen lapsuuteen ja nuoruuteen. Äänestysikärajaa on ennakkoluulottomasti alennettava: tämän päivän nuorille on annettava aidon osallistumisen mahdollisuus. Nuorilla on käytössään vanhempiensa elämänkokemus ja omat unelmansa. Nuoret ovat kaksinkertainen voimavara. Otettakoon se aktiiviseen käyttöön ennekuin passiivinen kyynisyys voittaa alaa. Näin puolue profiloituu oikeissa asioissa.

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmassa on useita nuorisopoliittisia asioita ja aloitteita. Eduskunnalle on annettu uusi nuorisolaki. Itse tämän lain valmistelusta ja sisällöstä vastaavana ministerinä voinen lyhyesti selostaa esitystä. Lain tavoitteet ovat kahtaalla. Ensiksi lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista ja toisaalta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Aktiivinen kansalaisuus on lain avainsana. Nuorten kansalaistoiminta on osa aktiivista kansalaisuutta. Se on myös enemmän. Se voi olla elämäntapavalinta, se on harrastus, se on leikkiä ja iloa. Se on tavallaan useita eri kansalaisuuksia; se on jonkin ryhmän yhteisöllistä jäsenyyttä. Se on passiivisuuden vastaista omaa subjektiutta. Uskon että Santeri Alkion tavoite kasvattaa hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia on päivitetty nyky-yhteiskuntaan uuden nuorisolain tavoitteissa.

Toinen puoli on sosiaalinen vahvistaminen. Tällä tarkoitamme suunnattuja toimenpiteitä potentiaaliseen riskiryhmään. Kaikki nuoret pystyvät ja haluavat osallistua ja harrastaa; toiset vain tarvitsevat enemmän tukea. Käytännössä edellä mainitut periaatteet merkitsevät enemmän tukea nuorisojärjestöille ja kuntien nuorisotyölle. Laki on ennaltaehkäisevän työn peruslaki. Se uskoo sekä vapaaehtoisuuteen, että ammatilliseen osaamis- ja verkostotyöhön. Laki tähtää siis nuorten oman ajan aktiiviseen käyttöön. Se on kasvatusjärjestelmän yksi tukijalka kodin ja koulun ohella. Millaiset kaverit sinulla on? Se on usein ratkaisevaa. Nuorisolaki edistää hyvää kaveruutta - hyvää nuoruutta.

Laki on jo neljäs nuorisotyölaki Suomessa. Se on olemassa olevan lainsäädännön päivitys, mutta siinä on myös ympäristöulottuvuus ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö. Lain lähtökohtiin on otettu uusina arvoina monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja - elämän kunnioittaminen. Yhteisöllisyys, tasa-arvo ja yhteisvastuu ovat myös lain arvolähtökohtia. Itse haluan korostaa ympäristökasvatusta.

Yhteiskunnassa toimii useita nuorisoryhmiä, jotka on usein leimattu jopa yhteiskuntavastaisiksi ekojärjestöiksi. Itse näissä järjestöissä toimineena tiedän ennakkoluulot virheelliseksi ja pidän tärkeänä että nuorisolainsäädäntö antaa myös näille ryhmille yhdenvertaisen oikeuden toimia ja saada yhteiskunnan tukea. Ottakaamme kaikki ryhmät ja liikkeet ennakkoluulottomasti mukaan. Se on oikeaa tämän päivän keskustalaisuutta.

Nuorisopoliittinen näkökulma on tärkeä. Nykyhallitus haluaa tehostaa sitä. Tarkoitus on, että aina uusi hallitus hyväksyy nuorisopoliittisen kehittämisohjelman. Se on horisontaalinen asiakirja, jossa hallitus antaa suuntaviivat nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiselle. On selvää, että ohjelma vaikuttaa myös alueelliseen ja kuntien ohjelmatyöhön. Tärkeää on, että nuori sukupolvi saa oman poliittisen arviointinsa kunkin hallituksen ohjelmatyössä. Tarkoitus on edelleen se, että valtioneuvoston asettama nuorisojärjestöjen ehdottamista henkilöistä kutsuttu nuorisoasiain neuvottelukunta esittää vuosittaisen arviointinsa hallituksen nuorisopolitiikasta. Se on nykyaikaista läpinäkyvää vuoropuhelua kansanvallassa.

Herra puheenjohtaja. Olen mielissäni, että voin täällä kertoa uudesta nuorisolaista. Olemme pystyneet myöskin lisäämään nuorisotyömäärärahoja tuntuvasti. Tämä on ollut hyvää politiikkaa. Maan suurin nuorisopuolue pyrkii ja toimii niin, että sen teot saavat nuorison kannatuksen tulevaisuudessakin.