Neuvotellen

Ihmisen on hyvä oppia ja kehittyä. Niinpä päätin hankkia lisätietoja neuvottelutaidoista. Elämässähän joutuu usein tilanteisiin, joissa niistä voi olla arvaamatontakin hyötyä niin töissä kuin kotioloissa. Todellisen viisauden siitä, mistä neuvottelemisessa on kysymys, voisi löytää 4H-liiton www-sivuilta - onhan järjestön puheenjohtaja huomattavan taitavaksi neuvottelijaksi ja viisaaksi vaikuttajaksi tiedetty henkilö. Aina on kiinnostavaa kalastaa vähän vierailla vesillä.

Media- ja viestintätaiturit taso ja aihe C8. Nyt päästään asiaan. "Elämässä joutuu usein tilanteisiin, jossa joutuu tekemään kompromisseja. Neuvottelutaitojen avulla tilanteet eivät tunnu ylivoimaisilta ja on helpompi saavuttaa kaikkia osapuolia miellyttäviä tuloksia." Tästä olen täydellisen samaa mieltä. Oma käsitykseni siitä, mistä neuvottelussa on kyse saa heti vahvistusta 4H-liiton sivulta. Jatkan reippaasti sivuilla olevaan tehtävään, jossa "on tarkoitus harjoitella neuvottelun kullanarvoisia taitoja". Hyväksi neuvottelijaksi määritellään henkilö, joka kuuntelee muita, on joustava ja osaa perustella näkökantansa. Tunnistan itseni juuri tällaiseksi henkilöksi. Minussa on selvää ainesta hyväksi neuvottelijaksi.

Varsinaisessa tehtäväosiossa alkavat vaikeudet: 1. Kokoa neuvottelua varten ryhmä. Mieleeni palaavat muistot elokuun budjettivalmistelusta. Yritin päästä neuvotteluyhteyteen valtiovarainministeriön kanssa. Haluttu neuvottelukumppani ei lähtenyt neuvottelemaan. Tapaamisia peruttiin ja siirrettiin. Yksin on paha neuvotella.

Arvioin nyt kriittisesti omaa neuvottelutaktiikkaani. Ilmeisesti neuvottelutaktiikka on huono silloin, kun pyytää jotakin, mitä toinen ei halua antaa. Jos kuitenkin on mennyt hätäpäissään pyytämään jotakin, on kiireesti lähetettävä mahdollisimman lyhyt tavoitelista (jota on lyhennettävä ja lyhennettävä), johon ei saa mitään muuta palautetta kuin että lyhyempi lista kiitos. Optimilopputulos neuvotteluissa on kai sitten se, että budjettineuvotteluissa ei ole mitään tavoitteita ja että ymmärtää olla hiljaa asioista. Sekavaksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi neuvottelemisen tekee vielä se, että pitkin kesää saa lukea hallituskumppanin suunnalta vetoomuksia, että budjettiin pitää esittää parannuksia vaikkapa opintotukeen. Samaan aikaan pitää olla tavoitteita ja niitä ei pidä olla.

4H-liiton sivuilta en löytänyt tulkintaoppia kokemaani neuvotteluongelmaan. Mutta jatkan opiskelua. Jossakin täytyy olla ohjeita salaista neuvottelutaktiikkaa varten, joka ei ole minulle vielä avautunut, mutta jota näytetään eräissä piireissä noudatettavan. Asioiden hoitamisen sijaan aikaa joutuu tuhlaamaan asemasotaan ja haikailemaan neuvottelukumppanin peräään. Se on turhanaikaista kissakävelyä se. Toivottavasti avoin puhuminen erilaisista neuvottelukäsityksistä saa aikaan muutosta tulevia budjettiprosesseja varten.

Jatkan harjoituksia ja itsearviointia. Tekeeköhän hyvä neuvottelukumppanini samoin vai onko se jo täydellinen?