Puheeni eduskunnassa 17.12.2007

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti näyttää hyvältä ja tasapuoliselta, mutta tosiasia on, että kohtaamme monia globaaleja ongelmia, jotka vaativat hyvin voimakkaita ponnisteluja tämän vaalikauden aikana.

Wwf teki vertailun siitä, kuinka hyvin Itämeren maat ovat vahvistaneet ja panneet toimeen kansainvälisiä sopimuksia Itämeren suojelemiseksi. Suomi on yhdeksän Itämeren maan välisessä vertailussa vasta seitsemäs arvosanalla heikko. Suomea huonommin menestyivät vain Viro ja Venäjä. Me emme voi väistää vastuutamme vetoamalla muiden maiden laiminlyönteihin.

Itämeren suojelukomissio Helcom on tehnyt jo 30 vuotta arvokasta työtä laatimalla esimerkillisen toimintaohjelman. Ongelma on ollut se, ettei hyviä suosituksia ole toteutettu. Poliittiset päättäjät ovat onneksi heräämässä. Itämeren suojelu on otettu painopistealueeksi ympäristövaliokunnan lisäksi myös ulkoasiainvaliokunnassa. Tarvitsemme kaikilla tasoilla konkreettisia toimenpiteitä. Jotain on jo tehtykin esimerkiksi alentamalla lannoitustasoja, perustamalla suojakaistoja ja suojavyöhykkeitä sekä kosteikkoja. Ikävä kyllä kuormituksessa ja vesien tilassa ei silti ole näkyvää edistystä. Suojelutoimet vaativat lisärahoitusta. Esimerkiksi maatalouden suojavyöhykkeiden perustamiseen varattu määräraha on vielä täysin riittämätön.

Kuten ympäristövaliokunnan lausunnossa yksimielisesti totesimme, on hyvä, että maatalouden vesiensuojelumomentille sisällytettiin miljoona euroa käytettäväksi maatilakohtaisten vesiensuojelutoimien selvittämiseen.

Itämeren suojelun kustannukset tulee selvittää Sternin mallin pohjalta. Meidän poliitikkojen on huolehdittava siitä, ettei yhdenkään elinkeinon kannattavuus voi perustua saastuttamiseen. Esimerkiksi Itämerellä seilaavien matkustajalaivojen on huolehdittava jätehuollosta. Laivoilta ja huvialuksilta tulee periä jätehuoltomaksu silloinkin, kun ne eivät käytä jätehuollon palveluksia. Silloin jätteiden laskeminen mereen ei ole enää taloudellisesti kannattavaa.

Arvoisa puhemies! Viime aikoina on paljon keskusteltu tuotantoeläinten elinolosuhteista. EU:n maatalouspolitiikan myötä viljelijät on pakotettu tehostamaan tuotantoaan ja kasvattamaan tuotantomääriä sekä tekemään kalliita investointeja. Kaikkien voimat eivät yksinkertaisesti riitä ja siitä joutuvat tuotantoeläimet kärsimään.

Tarkastuskäytännöt ovat avainasemassa eläinsuojelurikosten ennaltaehkäisemisessä ja toteamisessa. Naapurit usein aavistavat ongelmat, mutta kynnys tehdä ilmoituksia viranomaisille on erittäin korkea. Kaikki eläintuotannon osat on sisällytettävä tarkastusten piiriin ja tarkastukset on syytä suorittaa ilmoittamatta niistä ennakolta. Jos kaikki asiat ovat kunnossa, ei yllätystarkastus aiheuta viljelijälle kohtuutonta stressiä.

Suomalaisen kuluttajan on syytä muistaa, että luomu maksaa. Yksilön valinnoilla on merkitystä. Myös kauppa on ratkaisevassa asemassa päättäessään, minkälaisia tuotteita kuluttajille tarjotaan. Alhainen hinta tuntuu olevan merkityksellisempi kuin luonnonmukaisuus.

Arvoisa puhemies! Viimeiseksi haluan nostaa jälleen kerran esille kehitysyhteistyömäärärahat. Haluan tässäkin budjettipuheenvuorossani kannattaa ministeri Väyrysen kehitys- ja ympäristöpoliittisia linjauksia. Hän on ymmärtänyt, että nämä kaksi asiaa on välttämätöntä yhdistää. Sanoisinkin, että turhaan ei ministeri Väyrystä ole kutsuttu Suomen Al Goreksi.