Maailman Eläinten Päivän tapahtuma Yliopistollisessa eläinsairaalassa 4.10.2007

Hyvät eläinsairaalan ja eläinten ystävät,

Tänään vietämme Maailman Eläintenpäivää muistaen ja kunnioittaen eläinten merkitystä yhteiskunnassamme. Merkkipäivää juhlistetaan 40 maassa ympäri maailmaa. Suomessa tätä lokakuun 4. päivää on vietetty eläinten kunniaksi jo vuodesta 1990. Lokakuun 4. päivä on eläinten suojelupyhimyksen Fransiskus Assisilaisen päivä. Juhlapäivän juuret ulottuvat jo vuoteen 1931, jolloin Italiassa, Firenzessä järjestettiin ympäristönsuojelijoiden kokous.

Juhlapäivänä järjestetään muun muassa varainkeruu- ja hyväntekeväisyystapahtumia, koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Erityisesti haluan kiittää Whiskasia ja Pedigreetä ,jotka ovat jo useiden vuosien ajan tukeneet suomalaisten eläinten hyvinvointia lahjoittamalla varoja Yliopistollisen eläinsairaalan ystävät ry:lle, sekä tietenkin kaikkia hyväsydämisiä lemmikinomistajia varojen keräykseen osallistumisesta.

Yliopistollisen eläinsairaalan ystävät -yhdistys tukee eläinsairaalan hoitomahdollisuuksien kehittämistä ja hoito-olosuhteiden ja kuntoutuksen edistämistä. Lisäksi yhdistys jakaa tietoa ja koulutusta eläinpotilaiden omistajille. Yliopistollinen eläinsairaala on ainoa 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, palveleva eläinsairaala. Eläinsairaalaan tuodaan myös sellaiset potilaat, joiden hoitamiseen ei muualla löydy osaamista ja resursseja. Osaamisen taso on korkealaatuista, kansainvälisinkin mittarein mitattuna. Tätä osaamista siirretään eteenpäin tuleville eläinlääkäreille ja –hoitajille, sillä eläinsairaala toimii myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetussairaalana. Täällä koulutetaan tulevat huippuosaajat, jotka jatkavat tulevaisuudessa korkeimman mahdollisen osaamisen kehittämistä eteenpäin.

Viime vuonna Maailman Eläinten päivänä lahjoitettiin kerätyt varat, 65 800 euroa, kipu- ja kuntoutusklinikalle ja tänä vuonna vuorossa on panostaa suu- ja hammassairauksien klinikan toimintaan. Painotus on enemmän kuin toivottu, sillä on arvioitu että esimerkiksi yli kolmevuotiaista koirista 80 %:lla ja kissoista 70 %:lla on jonkin asteinen tulehdus hampaita ympäröivissä kudoksissa. Tavallisimpia oireita on paha haju hengityksessä, ikenien punoitus ja verenvuoto. Viime aikoina on tehty useita tutkimuksia suuhygienian osuudesta yleiseen terveydentilaan. On havaittu, että pahasti tulehtuneet ikenet toimivat bakteerivarastona, josta voi lähteä bakteeripäästöjä verenkiertoon esimerkiksi ienhaavojen kautta. Nämä tulehdukset heikentävät yleistä terveydentilaa aiheuttaen esimerkiksi paikallisia tulehduksia muualla elimistössä kuten maksassa ja munuaisissa. lisäksi jatkuva tulehdus suussa vaikeuttaa diabetespotilaiden hoidon onnistumista. On syytä muistuttaa lemmikkien omistajia lemmikin suun ja hampaiden säännöllisestä hoidosta. Tehokkain tapa on tietenkin päivittäinen hampaiden harjaus. Hampaiden harjaukseen pitää lemmikki totuttaa jo aivan pikkuisena pentuna. Perheessämme on 12 viikkoa vanha kultaisen noutajan pentu Cara, joka paraikaa totuttelee hammasharjan makuun. Aina ei ole helppoa väistellä pikkuisia naskalihampaita, mutta leikin varjolla hampaiden harjauskaan ei ole ikävää puuhaa. Myös purulelut tuovat apua plakin poistoon. Cara onkin erikoistunut pureskeluaktiivisuuden lisäämiseen varsin kiitettävästi aina kengistä sormikkaisiin ja sukkiin ja mattoihin ja välillä vahingossa jopa omiin puruleluihin. Mutta harjoitus tekee mestarin ja sitkeys ja kärsivällisyys palkitaan.

Usein joudutaan tilanteeseen, jossa lemmikki tarvitsee ammattilaisen apua. Yliopistollisen eläinsairaalan suu- ja hammassairauksien klinikalla hoidetaan kaikenlaisia hammassairauksia. Rutiininomaisten hammastarkastusten ja röntgenkuvausten sekä plakin ja hammaskiven poiston lisäksi klinikalla suoritetaan myös hampaiden poistoja, paikkauksia, juurihoitoja, purennan arviointeja sekä hoidetaan suukasvaimia.

Näin kolmen koiran omistajana haluaisin lopuksi kiittää kaikkia teitä maailman Eläintenpäivään osallistuneita korvaamattomasta panostuksestanne eläinten hyväksi. Jokainen lemmikin omistaja tarvitsee apuanne, osaamistanne ja ammattitaitoanne jossain vaiheessa. Itse muistan kuinka Alaskan malamuuttini Aros, nyt jo 3,5 vuotta vanha uros, sairastui epilepsiaan. Kiitos suomalaisen huippuosaamisen eläinlääketieteessä on Aroskin saanut lääkityksen, jonka avulla epilepsiakohtaukset ovat pysyneet poissa.

Lemmikit ovat perheenjäseniämme ja parhaita ystäviämme. Valitettavasti joudumme lukemaan järkyttäviä tarinoita eläinrääkkäystapauksista. Mielestäni rikoslakia tulee uudistaa siten, että eläinrääkkäystuomiot olisivat tuntuvampia ja eläintenpitokiellon voisi määrätä pysyväksi. Televisiossa näytettiin dokumentti suomalaisista koirankasvattajista, jotka harjoittivat laitonta taistelukoiratoimintaa. Toiminta on kansainvälistä ja verkostot laajat. Valtiovallan olisikin syytä tukea kansallisten eläinsuojeluryhmien keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä eri maiden välillä. Näin viranomaiset saisivat tärkeää lisäapua ja tieto-taitoa sekä kontakteja rikollisten kiinni saamiseksi.

Eläinsuojelu on jakamaton arvo. Se ei koske vain meidän lemmikeitämme vaan kaikkia eläviä olentoja. Kaikki eivät tätä ymmärrä. Jotkut oman koiransa hyvin hoitavat metsästäjät ovat syyllistyneet Suomessa rangaistavaan eläinrääkkäykseen naapurimaassamme Venäjällä. Venäjän Nuokkijärvellä ja Säämäjärvellä on testattu suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia metsästyskoiria karhulla, joka on testin ajan kytkettynä kettingillä. Suomalaisten koirayhdistysten laatimien sääntöjen mukaan testistä annetaan pisteet, jotka kuvaavat koiran taitoa löytää karhu ja haukkua sitä sitkeästi sekä pyrkiä puremalla pitelemään karhua paikallaan. Lainsäädäntöä tulisi tältäkin osin muuttaa siten, että Suomessa voitaisiin tuomita rangaistukseen suomalaisen ulkomailla tekemästä eläinsuojelurikoksesta.

Luonnon tasapaino perustuu ihmisten, eläinten ja luonnon keskinäiseen symbioosiin. Kaikkien osallisten hyvinvointi on tärkeää, sillä ilman sitä herkkä tasapaino järkkyy aiheuttaen suurta vahinkoa. Esimerkkejä tasapainon järkkymisestä on lukematon määrä. On tärkeää, että ihminen oppii ymmärtämään tämän tosiasian tai muutoin tulevaisuutemme näyttää synkältä. Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon jokainen päivä, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos tuo tullessaan suuria luonnon katastrofeja ja ihminen kärsii monissa maissa kuivuudesta, nälänhädästä, tulvista, helleaalloista ja kylmyydestä. Toivon että tämä Maailman Eläintenpäivä pysäyttää meidät ajattelemaan. Ihmetekoja ei tarvita. Riittää kun huolehtii ympäristöstään, lemmikeistään ja lähimmäisistään. Mahatma Gandhi on osuvasti todennut, että yhteiskunnan sivistyksen taso mitataan sillä kuinka se kohtelee eläimiään. Tämän paremmin ei asiaa voi ilmaista. Toivotan teille menestystä ja voimia jatkaa tärkeässä työssänne!