|
Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon palautekeskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkuu johdonmukaisella linjalla Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on käynyt läpi perusteellisen eduskuntakäsittelyn. Selonteon laaja parlamentaarinen tarkastelu tuo turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme johdonmukaisuutta ja tukee puolustuksemme pitkäjänteistä suunnittelua. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa linjataan jatkossakin eduskunnalle annettavilla selonteoilla. Selonteko tulisi antaa eduskunnalle mahdollisimman pian hallituskauden alussa poliittisen ohjausvaikutuksen vahvistamiseksi. Selontekoprosessin tukemiseksi tulee edelleenkin asettaa parlamentaarinen seurantaryhmä. On kuitenkin tärkeää, että varsinaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjavalinnat tapahtuvat normaalissa parlamentaarisessa järjestyksessä eli valtioneuvoston selonteossa ja sitä seuraavassa eduskuntakäsittelyssä. Parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänantoon tulisikin kiinnittää huomiota sekaannusten välttämiseksi. Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen etu Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee nojautua ennen kaikkea monenkeskisen yhteistyön vahvistamiseen. Pienen valtion etu on kansainvälinen järjestelmä, joka perustuu kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen kaikkialla maailmassa. Globaalien uhkien maailmassa turvallisuus ja hyvinvointi riippuvat yhä enemmän tehokkaan monenvälisen järjestelmän toimivuudesta. Hyvin toimivien kansainvälisten instituutioiden ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän kehittäminen on Suomen tavoite ja maailman yhteinen haaste. Suomen on oltava aktiivinen jäsen kansainvälisessä yhteisössä paitsi vaikuttaakseen globaaliin kehitykseen myös pitääkseen huolta omista kansallisista eduistaan. Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta. Suomi harjoittaa johdonmukaista kehityspolitiikkaa, joka perustuu YK:n vuosituhattavoitteiden edistämiseen. Kehitysyhteistyömme nojautuu yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaatteille. Suomen tulee kehityspolitiikassaan painottaa omista vahvuuksistamme lähtevää kehitysyhteistyötä, jonka keskiössä ovat demokratia- ja oikeusvaltiokehitys, koulutuskysymykset sekä energia- ja ympäristösektorit. Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi saavuttaa kehitysyhteistyömenojen 0,51 prosentin bruttokansantulotavoitteen vuonna 2010 ja 0,7 prosentin tavoitteen vuonna 2015. Euroopan unioni on tärkeä vaikutuskanava ulkopolitiikalle Suomelle tärkeimmän ulkopoliittisen vaikutuskanavan muodostaa Euroopan unioni. Unionin jäsenyys on ollut meille perustavanlaatuinen turvallisuuspoliittinen valinta. Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventyessä se pystyy yhä paremmin osoittamaan vahvaa johtajuutta kehitys-, ilmasto- ja turvallisuuspolitiikassa. Unionilla on tärkeä rooli monenkeskisyyteen nojaavan turvallisuus- ja oikeusjärjestyksen ja etenkin YK:n roolin vahvistamisessa. Ulkopoliittisesti aktiivinen, toimintakykyinen ja yhtenäinen Euroopan unioni on Suomen edun mukainen. Unionin ulkosuhteissa on panostettava erityisesti EU:n ja Venäjän välisen yhteistyösuhteen rakentamiseen sekä transatlanttisten suhteiden kehittämiseen. Venäjä on kytkettävä tiivisti kansainväliseen yhteistyöhön ja kansainvälisen normijärjestelmän kehittämiseen. Transatlanttisten suhteiden asialistalle kuuluvat ennen muuta kestävän kehityksen edistäminen ja köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunta. Transatlanttinen kestävän kehityksen kumppanuus on hyvä alku entistä syvemmälle EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyölle globaalien ongelmien käsittelyssä. Unionin turvallisuuspolitiikkaa syventää Lissabonin sopimukseen sisältyvä avunantovelvoite, joka lujittaa jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja velvoittaa kaikkia maita yhtäläisesti. Suomi on sitoutunut antamaan muille jäsenvaltioille apua avunantovelvoitteen mukaisesti ja odottaa muiden jäsenvaltioiden toimivan samoin. Keskustan eduskuntaryhmä kuitenkin huomauttaa, ettei unionilla ole kollektiivisen puolustuksen järjestelmää. Kollektiivisen puolustuksen osalta unionin jäsenmaiden enemmistön perusratkaisuna säilyy Nato. Ranskan paluu Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen merkitsee EU:n ja Naton yhteistyön tiivistymistä. Euroopan turvallisuus taataankin tehokkaimmin unionin ja Naton välisen tiiviin yhteistyön kautta. Jatkossakin on vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä Selonteossa käsitellään laajasti Naton kehitystä ja Suomen Nato-suhdetta. Tämä kertoo keskusteluilmapiirin avautumisesta ulkopolitiikassa, ei niinkään linjamuutoksesta, kuten oppositio väittää. Selonteossa todetaan, että Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat yhteensopivat Suomen ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Selonteon linjaus, jonka mukaan on olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä, on johdonmukainen, vaikka Nato-jäsenyys ei olekaan juuri nyt ajankohtainen. Mahdollinen Nato-jäsenyys on käytännön kysymys, ei ideologinen valinta. Keskustan eduskuntaryhmä painottaa, että laaja poliittinen yhteisymmärrys ja kansalaismielipiteen huomioiminen on tärkeää mahdollisesta jäsenyydestä päätettäessä, aivan kuten selonteossakin todetaan. Kahden prosentin tasokorotus puolustusbudjettiin on perusteltua Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomen puolustus perustuu jatkossakin alueellisen puolustuksen periaatteeseen, yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin sekä vahvaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön. Puolustushallinto tarvitsee riittävät resurssit uskottavan kansallisen puolustuksen ylläpitämiseen. Keskustan eduskuntaryhmä pitää selonteon linjausta puolustusbudjettiin tehtävästä kahden prosentin tasokorotuksesta perusteltuna. Ryhmä kuitenkin korostaa, että puolustusjärjestelmän ylläpitämiseen kohdistuu merkittäviä rahoituksellisia ja toiminnallisia haasteita. Tämän vuoksi ulkoasiainvaliokunnan mietintöön sisällytettiin ponsi, joka edellyttää, että valtioneuvosto sisällyttää seuraavaan selontekoon seikkaperäisen arvion, miten puolustusvoimien rakenteita on suunniteltu muutettavaksi tulevilla selontekokausilla. Näin tulee tehdä varsinkin jos rahoituksen taso jää alle esitetyn esimerkiksi talous- ja finanssikriisin johdosta. Suomi vaikuttaa maailmalla kriisien ja konfliktien ennaltaehkäisyyn etenkin kehitys-, ihmisoikeus- ja asevalvontapolitiikan keinoin sekä osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan tuetaan Suomen puolustuskyvyn kehittymistä ja kannetaan omalta osalta vastuuta kriisien hallinnasta. Keskustan eduskuntaryhmä kiinnittää erityistä huomiota siviilikriisinhallinnan resurssien parantamiseen. Tavoite siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtäviin lähetettävien suomalaisten määrän nostamisesta edellyttää kotimaan valmiuksien kehittämistä. Suomen on panostettava kehitys-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltioasiantuntemuksen kehittämiseen selkeälle kansallisella ohjelmalla. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja on vahvistaa kansainvälistä asemaamme ja maamme turvallisuutta. Valtioneuvoston selonteko ja eduskuntakäsittely jatkavat tällä johdonmukaisella linjalla. |
|
|