Perjantai 28.11.2008
Oikeusministeriö päättää lähiaikoina vankeinhoidon tulevaisuudesta. Tuottavuusohjelman mukaisesti kaikilla valtion hallinnonaloilla on vähennettävä virkoja, niin myös vankeinhoidossa. Rikosseuraamusvirasto on ehdottanut Pelson ja Konnunsuon vankiloiden lakkauttamista. Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin, kriminaalipoliittiset ratkaisut vaarantavat Suomen alkuperäiskarjan säilymisen. Olen huolestunut etenkin Pelson vankilan kohtalosta.
Pelso toimii alkuperäiskarjojen geenipankkina. Pelsolle rakennettiin vuonna 1984 suurlampola noin 500 suomenlampaalle. Katraassa on suomenlampaita kaikkine värimuunnoksineen. Lisäksi Pelsolla on 130 lapinlehmää, mikä on lähes puolet maamme pohjoissuomen karjasta. Pelso tekee tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Geenipankin tarkoituksena on kerätä eri sukuryhmien edustajien siementä geenipankkiin ja näin turvata riittävä geenivaihtelu. Suomenkarja on UNESCO:n suojeluksessa.
Maatiaisrotujen säilyttäminen on tärkeää. Ne ovat sopeutuneet pitkän ajan kuluessa paikallisiin olosuhteisiin. Verrattuna jalostettuihin rotuihin ne ovat vaatimattomia ravinnon suhteen, terveitä, sitkeitä ja kestävät hyvin kylmyyttä. Suomenlammas on hedelmällinen ja suomenkarjan maidolle on ominaista suuri rasva- ja valkuaisainepitoisuus. Nämä geneettiset ominaisuudet on turvattava. Suomalainen kulttuuri köyhtyy, jos menetämme eläinkannan, joka on elänyt satoja vuosia yhdessä suomalaisten ihmisten kanssa.
Alkuperäiskarjan geenipankkikarjan pitäminen sopii hyvin vankilan tehtäväksi. Eläinten hoitaminen maaseudun luonnon keskellä on terapeuttista ja auttaa vankia eheytymään psyykkisesti. Vangin itsetunto kohoaa, kun hän tietää tekevänsä tärkeää työtä.
Maaseutuvankiloiden sulkeminen ei tunnu järkevältä, koska vankiloissa on nykyään tilanahtautta. Vankimäärää voidaan mielestäni vähentää, mutta samalla tulisi vankilaoloja kehittää asuinväljyyttä lisäämällä.
