Maanantai 19.4.2010
Tällä viikolla 21-22.4 on Ivalossa merkittävä oikeudenkäynti. Oikeudenkäynnissä käsitellään sudentappoa, jonka epäillään olevan salakaato. Tapon väitetään tapahtuneen luvallisen ilveksen pyynnin yhteydessä. Taposta on syytettynä henkilö, jolla oli tapon aikana kontollaan vielä voimassa oleva ehdollinen tuomio erittäin uhanalaisen ahman taposta. Jos oikeus toteaa salakaadon tapahtuneen, on mahdollista, että tällä kerralla tekijä joutuu kakkua istumaan.
On erittäin positiivista huomata, että viranomaiset onnistuvat tutkimaan ja selvittämään tapahtuneita salakaatoja. Nämä salakaatojen tutkijat ja selvittäjät ovat arjen sankareita, joita tulee kiittää heidän rohkeudestaan ja taitavuudestaan. Nyt on toivottavaa, että myös oikeus huolehtii siitä, että salakaatoon syyllistyneet saavat tuntuvat sanktiot maamme erittäin uhanalaisten eläintemme tuhoamisesta. Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään uhanalaista eläintä.
Samanlaisia kiitoksia ei MMM ansaitse. Ahman kannanhoitosuunnitelmaa ei kuulu, vaikka sen olisi pitänyt valmistua jo aikoja sitten. Enää ahmoja arvioidaan olevan noin 155 - 170 yksilöä jäljellä koko maassamme. Suden kannanhoitosuunnitelma on epäonnistunut ja susikanta romahtanut salakaadon, mutta myös myönnettyjen tappolupien vuoksi. Susia on vain noin 150 yksilöä koko maassamme.
Lapissa tilanne on erityisen huono. Ministeriö maksaa petokorvausrahoja Lappiin ja jakaa samalla satunnaisille Lappiin eksyneille susiyksilöille tappolupamahdollisuuksia. Lisääntyvä susikanta eliminoidaan siis Lapissa täysin. Petokorvauksien oli tarkoitus paitsi korvata taloudellisia menetyksiä, myös lisätä suurpetojen hyväksyttävyyttä poronhoitojien keskuudessa. Tämä ei selvästikään ole toteutunut ja ministeriön tulisi tämä viimeistään nyt ääneen myöntää. Jos suurpetoja hyväksyttäisiin poronhoitoalueella entistä paremmin, olisi esim ahmakanta ja susikanta Lapissa jo elpynyt. Mutta kannat ovat päinvastoin miltein hävinneet olemattomiin. Petokorvaukset olisikin viipymättä muutettava siten, että ne maksettaisiin vain, jos alueella todistettavasti suurpeto elää, lisääntyy ja voi hyvin. Tällaiseen käytäntöön siirryttiin maakotkan suhteen hyvin tuloksin. Samanlainen käytäntö tulisi olla kaikkien erittäin uhanalaisten suurpetojemme suhteen.
