Tiistai 4.5.2010
Vihdoin alkaa tapahtua meillä Suomessakin. Oikeusministeriön työryhmä esittää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten kiristämistä. Jo varsin pitkään on Suomessa kritisoitu rangaistusten mitättömyyttä. Suomalaisten yleinen oikeustaju on vaatinut kovempia tuomioita tekijöille, sillä onhan rikoksen luonne erityisen julma, kun uhrina on viaton ja puolustuskyvytön lapsi.
Työryhmä on kiinnittänyt huomiota mielestäni tärkeään seikkaan, joka pedofiliassa on tänä päivänä liiankin tyypillistä. Internetin välityksellä lapsia houkutellaan seksuaalisiin tarkoituksiin tavalla, jota lapsi ei ymmärrä tai osaa varoa, ja joutuu näin vaaratilanteisiin, joka voi johtaa pahimmillaan pedofiilin uhriksi joutumiseen. Työryhmä esittääkin, että lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin esimerkiksi internetin tai matkapuhelimen välityksellä tulisi rangaistavaksi. Myös minimirangaistuksiin esitetään kiristystä.
Rangaistusten koventamisen lisäksi, olisi mielestäni tärkeää pohtia sitä, miten varmistamme sen, ettei pefofiili pääse rangaistuksen kärsittyään, uusimaan tekoaan. Sillä vaikka rangaistus olisi kovakin, on enemmän kuin todennäköistä, että taipumus on edelleen sama tuomion jälkeenkin. Jokainen uhri on liikaa. Siksi pakkohoito on mielestäni välttämätöntä.
Uhrille sekä uhrin perheelle on turvattava kaikki mahdollinen hoito ja tuki. Hoito ja tuki on oltava uhrille ja perheelle räätälöityä apua ja sen tulisi jatkua tarpeen mukaan riittävän pitkään.
On hyvä, että työryhmä esittää tiukennuksia rangaistuksiin. On kuitenkin muistettava, että pedofilian tutkiminen on vaikeaa, eikä vähiten silloin, kun pedofiili on perheen jäsen tai lähiomainen. Tutkintaan tarvitaankin resursseja, jotta erilaisiin tilanteisiin voidaan perehtyä perusteellisesti.
Lasten kanssa toimivien rikostaustat tulisi selvittää entistä tarkemmin. Tämän lisäksi myös lasten vanhemmat tarvitsevat apua ja tukea, jotta osaavat neuvoa ja opastaa lapsia esimerkiksi internetin ja matkapuhelimien käytössä.
